Imatran Klubitalo

Sinä olet tärkeä - sinua tarvitaan

Author: imatranklubitalo.org (page 1 of 2)

Poimintoja jäsenkyselystä

Miksi käyt Klubitalolla?

  1. Vertaistuki
  2. Tekemistä ja seuraa päivän aikana.
  3. Ei ole hyvä jäädä kotiin.
  4. Klubitalolla käyminen on elintärkeää.
  5. Kun siellä on niin kivaa!
  6. Ihmissuhteiden, hyvän ruoan ja retkien takia.
  7. Pysyäkseni hyvässä kunnossa
  8. Saa ystäviä.
  9. Saa paljon sisältöä elämään.
  10. Klubitalo on kuin toinen koti.
  11. Saa keskustella ja purkaa huolia jos mitä on.
  12. Aika kuluu.
  13. Pidän yllä ammattitaitoa, pidän työyhteisöstä ja mukava henkilökunta ja voi jutella vertaistensa kanssa.
  14. Seuran, työn ja huvin vuoksi.
  15. Se on tukenut omaa jaksamista, kuntoa ja tuonut iloa.
  16. Saadakseni varmuutta elämään.
  17. Syömässä
  18. Tunnen itseni tärkeäksi ja tarpeelliseksi.

 

Jos Klubitaloa ei olisi, miten käyttäisit Klubitalolla viettämäsi ajan?

  1. Kotona
  2. KOTONA YKSIN
  3. Nukkuisin kotona, mikä ei hyvä.
  4. Olisi kehitettävä joku muu paikka missä tavattaisi toisiamme.
  5. En tiedä.
  6. Perustaisin itse Klubitalon Ruokolahdelle ja palkkaisin sinne hyvää henkilökuntaa muun vapaaehtoistyön lomassa J
  7. Luultavasti toimettomana kotona.
  8. Se olisi vaikeaa.
  9. Liikuntaharrastuksiin
  10. Tekisin kait kotihommia.
  11. Voisin lenkkeillä ja harrastaa muuta. Voisin myös eristäytyä kotiini tai joutua psykiatriselle osastolle.
  12. Huonosti
  13. Istuisin baarissa.
  14. Kerttulin päivätoiminta.
  15. Harrastuksien parissa

 

Vapaa sana

  1. Klubitalo, minulle tärkeä paikka.
  2. Toivottavasti Klubitalon toiminta ei koskaan lopu!
  3. ”Ideat ei säily, niistä pitää tehdä jotakin” –A.N. Whitehead
  4. Kunto nousee kun käy Klupitalolla.
  5. Imatran Klubitalolla on todella hyvä ilmapiiri. Tänne on aina mukava tulla.
  6. Olen erittäin tyytyväinen kun pääsin Klubitalon jäseneksi voi käydä silloin kun siltä tuntuu.
  7. eos
  8. Klubitalo on monelle ihmiselle tärkeä päivän sisältö.
  9. Klubitalo jatkakoon samaan malliin.
  10. Enemmän aikaa keskusteluun, kiirettä vähemmäksi, tekijöiden määrä sopivassa suhteessa työn määrään. Kun useampi työntekijä poissa samaan aikaan (esim. sairaus tai vaikka työmatka), niin toisille tulee kova kuormitus. Melu voi käydä korviin. Onko siivous hallinnassa? Suursiivoukset, erikoiskohteet jne. Liikunta on niin tärkeä monessa mielessä ja liikuntamahdollisuuksia voisi olla enemmän.
  11. Klubitalo on tärkeä paikka.
  12. Kiitos kysymästä.

Itsearvioinnin käännöstyöryhmä

Olemme saaneet laadunarviointiimme liittyvän itsearvioinnin jo lähes valmiiksi. Seuraava askel on kääntää vastaukset englanninkielelle.

Työtä riittää, mutta tehtävä ei ole mahdoton; voimme muun muassa hyödyntää edellisten laadunarviointiemme valmiiksi englanninkielisiä materiaaleja käännöstyössämme.

Kokoonnumme näin alkuun varsin tiheään tahtiin, että saamme työn tehokkaasti käyntiin.

Tule mukaan käännöstöihin, Sinun ei tarvitse osata täydellistä englantia, ja tässä on Sinulle loistava mahdollisuus oppia lisää!

Käännöstyöryhmän kokoontumisajat kesäkuussa

Ti 30.5. klo 11:00

Ke 31.5. klo 11:00

Ma 5.6. klo 14:00

Ti 6.6. klo 14:00

To 8.6. klo 10:00

Ma 12.6. klo 14:00

Ke 14.6. klo 11:00

To 15.6. klo 10:00

 

Järjestöjen auttamistyö uhattuna sote-uudistuksessa

Järjestöjen yhteinen kannanotto, 21.3.2017

Valmisteilla olevissa sotea ja maakuntia koskevissa uudistuksissa järjestöjen auttamistyö on unohtunut. Kunnille on sote-järjestämislaissa kirjattu velvoite tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakuntia koskevasta pykälästä tämä velvoite puuttuu. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole varaa jättää järjestöjen auttamistyö huomioimatta. Maakunnille on kirjattava sote-järjestämislakiin velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Sote-uudistuksessa on jossain määrin tunnistettu sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli vaativien sosiaalipalvelujen tuottajana. Sen sijaan kansalaisjärjestöjen perustyö, järjestölähtöinen auttaminen, on unohtumassa uudistusta valmisteltaessa. Järjestöissä tehty työ on keskeinen osa suomalaisen hyvinvoinnin perustaa. Järjestöjen perimmäinen tarkoitus on auttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Noin 200 valtakunnallisessa sote-järjestössä ja 10 000 yhdistyksessä on todennetusti vaikutettu väestöryhmien hyvinvointi- ja terveyserojen pienentämiseen. Sote-järjestöissä toimii 50 000 ammattilaisen rinnalla puoli miljoonaa vapaaehtoista parantamassa väestön hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Tämä vapaaehtoistyö näyttää lainvalmistelijoilta unohtuneen.

Hyvä yhteistyö edellyttää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan erityisen luonteen ymmärtämistä. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sytykkeenä toimii ihmisten oma motivaatio toimia yhteiseksi hyväksi. Toiminta täydentää merkityksellisellä tavalla julkisia palveluita, muttei ole hankittavissa ostopalveluna tai välineellistettävissä osaksi palvelutuotantoa. Lisäksi järjestöt ja vapaaehtoistoiminta kokoavat havaintoja ja tuottavat tietoa ihmisten arjesta ja tarpeista palveluiden kehittämiseen.

 

Monipuolisella yhteistyöllä syntyy vaikuttavaa toimintaa. Järjestöt ja vapaaehtoiset toimivat ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua, mutta toiminta tarvitsee tuekseen resursseja. Sijoitus järjestöjöihin ja vapaaehtoistoimintaan kannattaa myös taloudellisesti ja säästää yhteiskunnan varoja. Nämä olemassa olevat ja potentiaaliset resurssit on syytä tunnistaa sote-uudistuksessa.

 

Järjestöasiantuntemus mukaan lainsäädäntöön ja maakuntastrategioihin

Sote-valmistelussa on linjattu, että vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossa sekä kunnilla että maakunnilla. Tämä on tärkeä ja perusteltu ratkaisu – hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille toimijoille ja toimialoille yhteiskunnassa.  On kuitenkin ilmeinen vaara, että kenenkään sitä tarkoittamatta järjestölähtöinen auttamistyö uudistuksen myötä putoaa kuntien ja maakuntien vastuiden väliin. Hallituksen esityksessä (HE 15/2017) tehtävä on kirjattu kuntien osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen pykälään 7 ja maakuntien osalta pykälään 8. Jälkimmäisestä, maakuntia koskevasta pykälästä kuitenkin puuttuu velvoite tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Maakunnalle ei ole kuntien tavoin tulossa laajaa yleistä toimialaa: maakunta voi hoitaa vain niitä tehtäviä, jotka lainsäädännön mukaan sille kuuluvat. Jos järjestöyhteistyötä ei ole mainittu maakuntia koskevassa lainsäädännössä, tulkinnaksi voi muodostua, että järjestöjen avustaminen ja yhteistyö järjestöjen kanssa ei kuulu maakuntien tehtäviin. Samaan aikaan joissakin kunnissa ennakoidaan jo nyt sote-järjestökumppanuuksien siirtymistä maakuntiin. Kun järjestöjen kanssa yhteistyötä tehnyt henkilöstö määrärahoineen siirtyy kunnista maakuntiin, monien kuntien kyky ylläpitää vakiintunutta järjestöyhteistyötä heikkenee olennaisesti. Tämä voi johtaa siihen, ettei järjestölähtöinen auttamistyö saa rahoitusta sen enempää kunnilta kuin maakunniltakaan. Tämä tilanne tuskin palvelee yhteiskunnallisia päämääriä; sitä että hyvinvointi- ja terveyserot väestöryhmien välillä pienenevät.

Pidämme tärkeänä, että maakuntien ja järjestöjen yhteistyön turvaamiseksi maakunnille kirjataan sote-järjestämislakiin sama yhteistyövelvoite kuin kunnillekin ja niille varmistetaan mahdollisuus taloudellisesti avustaa alueen järjestöjen toimintaa. Järjestölähtöinen auttamistyö on myös tarpeen ottaa valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteisiin. Maakuntien tulee omissa lakisääteisissä strategioissaan ja palvelulupauksissaan ottaa huomioon järjestöjen yleishyödyllisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen tarjoamat mahdollisuudet. Maakuntarahoituksen malleja rakennettaessa on myös huolehdittava, ettei maakunnan rahoitus muodostu esteeksi järjestöjen veikkaustuotoista saamalle rahoitukselle, tai päinvastoin. Sote-uudistuksessa pitää tunnistaa tämä kysymys ja laatia rahoituksen turvaamiseksi valtakunnallinen ohjeistus.

Sote-uudistus tulisi käyttää mahdollisuutena vahvistaa järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä. Jos uudistuksen vaikutuksia järjestöjen toimintaan ei huomioida, aiheutetaan korvaamatonta vahinkoa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja sen mahdollisuuksille rakentaa suomalaista hyvinvointia. Järjestöjen auttamistyö tulee saada lakipakettiin.

Allekirjoittajajärjestöt:

A-Kiltojen Liitto ry

Ensi- ja turvakotien liitto ry

Kalliolan Setlementti

Kuntoutussäätiö

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Nuorten ystävät ry

Suomen Klubitalot ry

Suomen Mielenterveysseura ry

Suomen Punainen Risti ry

Suomen Sydänliitto ry

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

 

Lisätietoa:

Esko Hänninen

Suomen Klubitalot ry:n vapaaehtoistyöntekijä, Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:n

hallituksen jäsen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yksikön johtaja emeritus

0400 352 146

hanninen.esko@gmail.com

 

Kaiju Yrttiaho

Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:n toiminnanjohtaja

040 7252 028

kaiju.yrttiaho@helsinginklubitalo.org

Joulumyyjäisaskarteluryhmän kokoontumisajat

Valmistelemme joulumyyjäisiämme varten tuotteita Askarteluryhmässä, jonka kokoontumisajat löydät ohesta:

  • Perjantai 21.10. klo 10.00—12.00
  • Torstai 27.10. klo 10.00—12.00
  • Maanantai 31.10. klo 14.00—15.30
  • Torstai 10.11. klo 10.00—12.00
  • Torstai 24.11. klo 10.00—12.00
  • Perjantai 2.12. klo 10.00—12.00
  • Torstai 8.12. klo 10.00—12.00

Ryhmä kokoontuu alakerran askarteluhuoneessa. Tule mukaan yhdessä ahertamaan, askartelemaan ja rakentamaan!

”Grand Old Man”

Pitkän iän salaisuus? – Kun on elänyt kauan !

Taisto L., Minkälainen tausta sinulla on?

Välirauhan aikana synnyin Kuusankoskella, kansakoulun olen käynyt Enäjärvellä, Sippolassa. 1 ½ vuotta vanhempi veli oli. Ammattikoulun yleisen linja kävin Kuusankoskella alkaen 1954, se oli kaksivuotinen. Puheita Ruotsiin lähdöstä suunniteltiin 10 vuotta, sitten kun Ruotsiin tuli työeläke, niin lähdin vähän yli 20-vuotiaana.

Olin siellä noin 10-vuotta revolverisorvissa, jonka tietokonehuone oli suurempi kuin entisen klubitalon tupa. Olisin voinut ryhtyä osakkaaksi kolmen omistajan yrityksessä, mutta palasin Suomeen.

Taisto L.

Taisto L. klubitalon vastaanotossa 2016

 

Kuinka olet täällä?

Pitäähän ihmisellä olla paikka mihin mennä . . . jos ei ole niin kadun kulmassa sitä pyörittelisi käsiään.

Mitä mieltä olet talosta?

Henkilökunta on normaali-ihmisiä ja pystyy ratkaisemaan asioita, heiltä saa helpotusta. Täällä kun on, niin ei helposti lähde omille teilleen.  Harrastus pitää mielen virkeänä. Ehkä klubitalo ei ole esillä tarpeeksi, tarvittaisiin uudet kalvosulkeiset.

Mitä tarkoitat kalvosulkeisilla?

Pitäisi kiertää mahdollisia työnantajia, kaupunkia ja näyttää ja kertoa mitä mahdollisuuksia klubitalolla on tarjota siirtymätöistä ja missä tilassa ollaan. Paljon tietenkin riippuu yleisestä tilanteesta, mielialasta ja vastustavista voimista.

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Ei sen kummempia, käydä täällä niin kauan kuin jaksaa.

Haastattelu / Jyri & Jouni

Kansainvälinen klubitaloliike

Fountain house – yhdessä auttamisen malli

Klubitalotoiminta on kansainvälistä toimintaa ja perustuu ns. Fountain House – klubitalomalliin, joka on saanut alkunsa New Yorkissa, Yhdysvalloissa, vuonna 1948, kun psykiatrisesta sairaalasta kotiutuneet mielenterveyspotilaat kokoontuivat yhteen auttaakseen toisiaan löytämään työtä ja asuntoja. Klubitaloja on tällä hetkellä maailmassa yli 300 noin 30:ssä maassa ja arviolta yli 100 000 mielen sairaudesta kärsivää ihmistä käyttää niiden palveluja vuosittain.

Organisaatiot

Klubitaloilla on olemassa kaksi katto – organisaatiota. Kaikkia maailman klubitaloja varten vuonna 1994 perustettu – ent. ICCD, International Center for Clubhouse Development – nykyinen Clubhouse International New Yorkissa sekä vuonna 2007 perustettu  –  ent. European Partnership for Clubhouse Development – nykyinen Clubhouse Europe, joka sijaitsee Taastrupissa, Tanskassa, ja keskittyy Euroopan klubitalojen asioihin.

Clubhouse International

Clubhouse International luotiin edustamaan nopeasti kasvavaa klubitaloliikettä mielenterveysalueella. Klubitalokeskuksen  tarkoituksena on tukea ja ajaa klubitalojen jäsenten asioita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ympäri maailmaa varmistamalla, että jokainen klubitalo toimii 36:n laatusuosituksen eli standardin mukaan. Keskuksen päämääränä on myös edistää klubitalojen kehittämistä ja valvoa niiden standardien luomista ja kehittämistä, avustaa klubitalomallin mukaisessa koulutuksessa – maailmassa on kymmenen kansainvälistä koulutuskeskusta, mm. yksi Helsingissä –  konsultoinnin ja virallisen hyväksymisen eli laatusertifikaattien hankkimisessa. Katto–organisaatio osallistuu aktiivisesti tutkimustoimintaan yhteistyössä Massachusettin yliopiston kanssa sekä ylläpitää tehokasta tiedotustoimintaa. Sen tehtävänä on myös helpottaa uusien klubitalojen perustamista ja toimintaa.

Clubhouse Europe

Clubhouse Europen tehtävänä on edistää klubitaloliikettä Euroopassa ja auttaa klubitalomallin erilaisten osatekijöiden jatkuvassa kehittämisessä.

Konferenssit ja seminaarit

Kansainväliseen toimintaan kuuluvat myös klubitalojen vuosittaiset konferenssit ja seminaarit. Eurooppalaisten klubitalojen konferenssi järjestetään joka toinen vuosi, samoin klubitalojen maailman seminaari. Niihin osallistuvat klubitalojen jäsenet ja henkilökunnan jäsenet, ja ne ovat hyviä mahdollisuuksia tavata klubitaloväkeä ympäri maailmaa, vaihtaa toimintakäytäntöjä ja solmia  uusia ystävyys- ja työsuhteita.

Leena N.

Virkistävää kevättä

 

Laavuretki – kevät 2016

760px_laavuretkellc3a4_lammassaaressa_2016-04-13-dsc00488

13.4.2016 Järjestettiin laavuretki lammassaareen. Silloin oli vielä järvi jäässä. Kuntojumppaa ja makkaranpaistoa mukavassa seurassa. Continue reading

Työpainotteinen päivä

”Onks’ pakko jos ei taho?”

Klubitalossa jäsenet ja palkattu henkilökunta työskentelevät yhdessä. Klubitalon toiminta on organisoitu työpainotteisen päivän muotoon. Tämä vastaa normaalia työpäivää, joka tarjoaa mielekästä tekemistä yhteisön jäsenille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Continue reading

Imatran Klubitalon historiaa

Kohta 20-vuotta – ja yhä vahvempana !

Ennen Klubitalo-toimintaa toimimme psykiatrisena päiväkeskus Tapsalana Imatrankosken keskustassa lähes 10 vuotta. Ensimmäisen VATES-säätiön julkaiseman Fountain House -kirjan käsiimme saatuamme vuonna 1995 syttyi innostuksen kipinä kehittää toimintaamme edelleen oikeaksi Klubitalo-toiminnaksi. Continue reading

Laatusuositukset

Jäsenoikeudet jokaisella – näillä mennään !

Klubitalotoiminnan kansainväliset laatusuositukset

Klubitalon toimintaa ohjaavat kansainvälisesti valvotut laatusuositukset (tunnetaan myös standardien nimellä). Näiden tarkoituksena on taata jäsenille laadukkaasti toimiva Klubitalo. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että Klubitalo tarjoaa jäsenilleen:

  • erinomaiset mahdollisuudet siirtymätyöhön,
  • hyvin toimivan työpainotteisen päivän,
  • hyvät ja toimivat ihmissuhteet yhteisössä.

Continue reading

Older posts

© 2017 Imatran Klubitalo

Theme by Anders NorenUp ↑